Fobia on suhteeton reaktio uhkaan - epänormaali pelko, joka ei häviä, vaikka stressitilanteelle altistuminen loppuu. Kissojen fobiat voivat ilmetä eri tavoin, mutta yleisiä oireita ovat pelko, ahdistuneisuus, hermostuneisuus, vapina ja jopa aggressiivisuus. 

Kissan fobian tunnistaminen 

Jotta pelkotiloja voidaan hallita ja hoitaa, on fobian taustatekijät syytä tunnistaa. Fobiasta kärsivä kissa saattaa vaarantaa itsensä paniikin aikana erilaisille onnettomuuksille ja tapaturmille. Pitkittynyt pelkotila saattaa myös altistaa eläimen fysiologisille muutoksille ja aiheuttaa erilaisia oireita.

Pelkotiloja voivat laukaista monet eri tekijät, kuten esimerkiksi:

Kovat äänet

Monet kissat pelkäävät kovia ääniä kuten pamauksia, ilotulitteita ja ukkosta.

Sosiaaliset tilanteet

Jotkut kissat ovat ahdistuneita muiden eläinten tai uusien ihmisten seurassa.

Aiemmat traumat

Kissoille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tilanteita, voi kehittyä näihin tapahtumiin liittyviä pelkoja. Jos kissanpentu esimerkiksi liukastuu portaissa, voi se kehittää itselleen pysyvän pelkotilan portaita kulkemista kohtaan.

Ympäristön muutokset

Muutto, uuden kissan tulo laumaan tai muut ympäristön muutokset voivat aiheuttaa kissalle stressiä ja pelkotiloja. 

Genetiikka

Tietyt rodut ja yksilöt ovat alttiimpia fobioiden kehittymiselle kuin toiset.

Miten fobiasta kärsivän kissan kanssa kannattaa toimia?

Mene mahdollisimman pian eläinlääkärin vastaanotolle, jotta kissasi ahdistus ei pahene ajan myötä. Eläinlääkärin konsultaatio on tärkeää, jotta voit varmistua, ettei kissa kärsi fyysisestä vaivasta, esimerkiksi hormonaalisista häiriöistä tai kivusta, joka voisi muuttaa sen käyttäytymistä.

Kun fobia on satunnaista (esim. ukkosen pelko), hoito ei ole välttämätöntä. Jos kyseessä on monimutkainen ja elämänlaatua heikentävä fobia, eläinlääkäri voi määrätä tarkoin kontrolloitua lääkehoitoa. Lääkehoidolla valmistellaan hedelmällistä maaperää käyttäytymisterapialle. 

Kissan pelkotilojen hoidossa kannattaa kääntyä käyttäytymistieteeseen erikoistuneen eläinlääkärin puoleen. Eläinlääkärin suorittama säännöllinen seuranta on tärkeää kissan elämänlaadun kannalta.

Pennun ensimmäiset kuukaudet ovat ratkaisevia 

Fobioiden syntyä voi pyrkiä ehkäisemään totuttamalla kissa pienestä pitäen monenlaisiin tilanteisiin ja paikoihin. Pennun ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana on tärkeää altistaa se mahdollisimman monille arkielämän ärsykkeille: väkijoukoille, lapsille, melulle, liikenteelle, erilaisiin alustoihin ja toisiin eläimiin. 

Kissat, joita ei ole sosiaalistettu riittävästi, voivat kehittää fobioita sellaisiin asioihin ja tilanteisiin, jotka ovat niille täysin uusia. On siis tärkeää pyrkiä tarjoamaan pennulle virikkeitä ja paljon positiivisia kokemuksia ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Kaikki ei ole kuitenkaan pelkästään pennunomistajan käsissä, sillä myös kissan perimä vaikuttaa käyttäytymiseen. Vaikka omistaja tekisi kaikkensa sosiaalistaakseen pentunsa, voivat ympäristötekijät silti kuormittaa kissaa kohtuuttoman paljon.