On hyvä muistaa, että monissa taudeissa koira voi olla myös oireeton kantaja eli se ei välttämättä ole sairaan oloinen. Esimerkiksi koirapuistoistot ovat riskipaikkoja ulosteperäisille tartunnoille, jos jätöksiä ei kerätä tunnollisesti pois.
Lumi ja pakkanen eivät tapa kakkakasassa piileviä taudinaiheuttajia
Lumen potkiminen kakkakasan päälle ei poista tautiriskiä eivätkä jätökset hajoa talven aikana mihinkään. Keväällä vastassa on lukemattomia miinoja – joka puolestaan on omiaan lisäämään koiravastaisuutta.
Monet taudinaiheuttajat ovat ympäristössä varsin kestäviä. Esimerkiksi koiran parvovirus voi säilyä ympäristössä tartuntakykyisenä jopa kuukausia, myös pakkassäällä. Myöskään ekinokokkimadon munia pakkanen ei tapa.
Koirankakka voi sairastuttaa myös ihmisen
Ihmiseen loiset ja bakteerit voivat tarttua esimerkiksi koirankakan saastuttamasta maasta tai vedestä, eläimen turkista tai suoraan käsien kautta suuhun. Ihmiseen tarttuvia ulosteperäisiä loisia ovat muun muassa koiran ja kissan suolinkainen sekä jotkin giardiakannat.
Lumen sulaessa hangen alle jääneet kakat leviävät ympäristöön muun muassa sulamisvesien ja kengänpohjien välityksellä. Kengänpohjissa kulkeutuu ulostejäämiä myös lasten leikkipuistoihin ja hiekkalaatikkoon. Kun taaperot sitten maistelevat lunta tai hiekkaa, on tartuntariski todellinen. Lasten leikkipaikoille tai uimarannoille koiraa ei tulisikaan päästää lainkaan.
Ulosteperäiset loistartunnat
Koirat voivat saada loistartuntoja sekä suoraan toisen koiran ulosteesta että loisten munia syöneiden pieneläinten, kuten jyrsijöiden tai kotiloiden välityksellä. Muitakin tartuntareittejä on olemassa. Mahdolliset tartuntareitit riippuvat loisen lajista. Koirankakkojen kerääminen vähentää riskiä sekä suoraan että välillisesti tapahtuviin tartuntoihin.
Koirankakassa voi esiintyä sekä silmin nähtäviä loismatoja että mikroskooppisen pieniä loiseläimiä. Esimerkiksi giardia on koiralla Suomessa melko yleinen mikroskooppinen loiseläin. Koira voi sairastua giardian aiheuttamaan tautiin eli giardioosiin esimerkiksi juomalla seisovaa vettä lätäköstä, jonne sulamisvedet – ja pöpöt sen mukana - ovat valuneet. Giardia voi aiheuttaa erityisesti nuorille koirille ripulia.
Lue lisää giardiasta, sen aiheuttamista oireista ja hoidosta >>
Suolinkainen on sukkulamatoihin kuuluva loiseläin, joka voi giardian tavoin levitä muun muassa koirankakkojen välityksellä. Suolinkainen aiheuttaa ongelmia erityisesti koiranpennuille, jotka voivat saada suolinkaistartunnan emältään jo kohdussa tai pikkupentuaikana. Suolinkainen on yleisin koirilla esiintyvä suolistomato Suomessa. Suolinkaisten lisäksi koirilla voi Suomessa esiintyä muun muassa hakamatoja, heisimatoja ja keuhkomatoja.
Hyvä tietää koiran sisäloishäädöstä >>
Bakteeritartunnan seuraukset voivat olla vakavia
Koirilla on tapana haistella lajitoveriensa jättämiä kakkakasoja. Nuuskimisen tai maistelun kautta kakoista voi levitä myös bakteereita. Koira voi saada ulosteesta esimerkiksi salmonella-, kampylo- tai yersiniabakteeritartunnan. Nämä bakteerit voivat aiheuttaa koiralle ripulia tai muita mahavaivoja, mutta niitä esiintyy myös oireettomilla koirilla. Myös ihminen voi sairastua niistä.
Edellä mainittujen bakteerien lisäksi ulosteessa voi esiintyä myös monille eri antibiooteille vastustuskykyisiä eli moniresistenttejä bakteereita. Moniresistentin bakteerin kantajuus ei itsessään aiheuta koiralle oireita. Virtsateihin tai muualle kudoksiin päästessään moniresistentti bakteeri voi kuitenkin aiheuttaa koiralle hankalahoitoisen tulehduksen. Resistenssin takia bakteeriin tehoavia hoitovaihtoehtoja voi olla vähän tai ei lainkaan.
Parvovirus on merkittävä ulosteen mukaan leviävä virus
Koiran parvovirus voi aiheuttaa rokottamattomalle koiralle jopa henkeä uhkaavan oksennus- ja ripulitaudin. Muiden parvovirusten tavoin koiran parvovirus on erittäin kestävä ympäristössä. Sairastunut koira levittää ympäristöönsä suuria määriä viruksia ulosteen ja oksennuksen mukana. Rokotus antaa koiralle hyvän suojan tautia vastaan. Koiran parvovirus ei tartu ihmiseen
Yleisesti ottaen koirien tarttuvien tautien tilanne on Suomessa hyvä verrattuna moneen muuhun maahan. Suurin osa suomalaisista koirista on rokotettu tavallisimpia tarttuvia tauteja kuten parvovirusta vastaan, mutta tartunnan riski kasvaa, mitä enemmän ulosteita jätetään keräämättä. Erityisen vakavia tartunnat voivat olla rokottamattomille pikkupennuille tai yleiskunnoltaan heikommalle yksilölle.
Taudinaiheuttajia on yleensä eniten ripulikakassa eli juuri sellaisessa, mikä on hankalinta kerätä pois. Löysätkin läjät on siis hyvä kerätä pois mahdollisimman huolellisesti ja näin vähentää tartuntariskejä.