Ikä vaikuttaa eniten koiran unirytmiin ja siihen, kuinka paljon unta koira tarvitsee. Koirilla unenpuutteen merkkejä voivat olla stressaantuneisuus ja tavallista herkempi reagointi ympäristön ärsykkeisiin. Unenaikaiset häiriöt voivat aiheuttaa koirille myös merkittäviä fysiologia ongelmia.

Unen tarve eri elämänvaiheissa

Aikuinen koira nukkuu iästä ja aktiivisuustasosta riippuen noin 8-16 tuntia. Pennut tarvitsevat enemmän unta, sillä muassa aivojen kehittymistä tapahtuu unen aikana. Pentukoiran unirytmi on usein aikuista koiraa epäsäännöllisempi. Ne nukkuvat yöllä usein aikuisia koiria vähemmän ja heräävät useammin, mutta tarvitsevat useammat nokoset päivän aikana.

Seniorikoiran yöuni on usein pirstaloituneempaa ja päivällä nukuttu uni puolestaan syvempää kuin nuorella koiralla. Myös REM-unen eli vilkeunen määrä laskee ikääntymisen myötä. Ikääntyneillä koirilla voi esiintyä dementiaa, eli kognitiivista dysfunktiota. Tähän liittyy usein vuorokausirytmin muuttuminen.

Päiväunet ovat koiralle tärkeitä

Kesyyntyneellä koiralla on selkeä päiväaktiivinen vuorokausirytmi, jolloin valveillaoloaika painottuu päiväsaikaan ja nukkuminen yöhön. Vaikka yöllä nukuttu uni on tehokkaampaa, on iltapäivään ajoittuva päiväunijakso koiralle hyvin tärkeä.

Siinä missä me ihmiset nukumme yleensä unemme yhdessä pitkässä jaksossa yöllä, koiran uni jakautuu useisiin pienempiin jaksoihin. Yksi näistä jaksoista on päiväuni.

Koiran unisykli

Koiran unisykliin kuuluu perusunen (NREM) ja vilkeunen (REM) lisäksi myös uneliaisuusvaihe. Sen aikana sivustaseuraajan ei ole helppo erottaa, onko koira unessa vai valveilla. Tästä syystä eri tutkimuksissa on esitetty eri arvioita koiran unen määrästä.

Koirien unisykli kestää keskimäärin 20 minuuttia. Tämä mahdollistaa tehokkaan palautumisen. Jo puolen tunnin tehotorkut riittävät usein virkistämään karvakorvan entiselleen pitkän ja vauhdikkaan päivän jälkeen.

Näkevätkö koiratkin unia?

Todennäköisesti koiratkin näkevät unia. REM-unen aikana koira purkaa ja prosessoi päivän aikana kokemiaan tapahtumia. Se voi heiluttaa tassujaan tai häntäänsä, sen silmäluomet voivat liikkua ja se saattaa haukahdella tai jopa murista unissaan. Tällainen käytös on täysin normaalia, ja unen aikainen lihasvelttous estää koiraa toimimasta uniensa mukaisesti.  

Uni tehostaa oppimista ja vaikuttaa tunnesäätelyyn

Nukkumisen aikana energian kulutus vähenee, aivot puhdistuvat kuona-aineista ja oppiminen sekä muistaminen tehostuvat. Uni vaikuttaa muun muassa elimistön puolustusjärjestelmään, hormonieritykseen, lämmönsäätelyyn ja aineenvaihduntaan.

Nukkumisen aikana koira tallentaa opittuja asioita lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin. Uni tehostaa oppimista, ja tutkimuksissa koirat ovatkin pärjänneet paremmin erilaisissa oppimista mittaavissa testeissä nukuttuaan hyvin. Jos unen määrä vähenee, myös oppiminen hidastuu.

Vähäinen ja huonolaatuinen uni voi aiheuttaa monia ongelmia. Oppimisvaikeuksien lisäksi unen puute hankaloittaa koiran tunnesäätelyä, mikä voi johtaa reaktiiviseen käytökseen. Esimerkiksi jatkuvasta eroahdistuksesta kärsivä koira ei korkean stressitilan vuoksi pysty lepäämään ja palautumaan kunnolla yksin kotona ollessaan, mikä puolestaan voi lisätä ongelmia ja reaktiivista käytöstä.

Uni on vihje koiran terveydestä ja hyvinvoinnista

Koira uni voi antaa tietoa koiran terveydentilasta. Jos koira esimerkiksi nukkuu todella vähän, heräilee usein öisin ja on levoton, se saattaa olla stressaantunut tai kivulias. Kipu ja muut sairaudet voivat aiheuttaa toisaalta myös liiallista nukkumista.

Näissä tapauksissa on parasta ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jotta fyysiset sairaudet, kuten aineenvaihdunnalliset ongelmat voidaan sulkea pois. Tylsistyminen ja virikkeiden puute voivat aiheuttaa myös liiallista nukkumista, mutta elimelliset ongelmat on ensin suljettava pois.

Lyhytkuonoiset rodut riskiryhmää unen aikaisille häiriöille

Obstruktiivista eli ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvaa uniapneaa esiintyy erityisesti lyhytkuonoisilla ja -kalloisilla koiraroduilla, joilla on kuonon lyhyen muodon myötä luontainen alttius ylähengitysteiden ahtautumiselle. Nielun lihasten rentoutuminen johtaa ylempien hengitysteiden ahtautumiseen, jolloin ilmavirran kulkeminen pysähtyy. Toistuvana katkokset laskevat veren happipitoisuutta ja aiheuttavat heräilyä, mikä tekee unesta katkonaista ja aiheuttaa väsymystä päivisin.

Kaikilla lyhytkuonoisilla koirilla ei kuitenkaan esiinny uniapneaoireita, ja sairautta voi toisaalta esiintyä myös roduilla, jotka eivät ole lyhytkuonoisia. Myös koiran lihavuus altistaa voimakkaasti uniapnealle: ylimääräinen rasvakudos muun muassa ahtauttaa ylähengitysteitä ja painaa keuhkoja kasaan.