Sokeritaudin (diabetes mellitus) aiheuttaa haiman kyvyttömyys tuottaa tarpeeksi insuliini-hormonia, joka säätelee verensokerin tasoa. Kissoilla diabeteksen taustalla on usein haiman insuliinituotannon heikentyminen sekä kehon insuliiniresistenssi.
Diabetekselle altistavat tekijät
Tyypillinen diabeetikkokissa on keski-ikäinen, ylipainoinen, leikattu uroskissa. Kissan iän ja lihavuuden lisäksi altistavia tekijöitä ovat muun muassa liikunnan puute, tietyt lääkitykset (esim. kortikosteroidit), haimatulehdus sekä kissan rotu: diabetes on yleinen vaiva muun muassa burmankissoilla. Pitkäaikainen stressi tai tulehdussairaudet voivat pahentaa diabeteksen oireita.
Kissan diabeteksen oireet ja diagnoosi
Yksi yleisimmistä oireista on normaalia runsaampi juominen, mikä johtaa lisääntyneeseen virtsailuun. Kissalla on myös usein hyvä ruokahalu, mutta se laihtuu syömisestä huolimatta. Sairauden edetessä kissa voi menettää ruokahalunsa ja muuttua apaattiseksi ja väsyneeksi.
Väsymys ja voimattomuus johtuvat siitä, että kissan elimistö ei voi käyttää sokeria polttoaineena elimistön insuliininpuutteen vuoksi. Sokeri sen sijaan poistuu kehosta virtsan mukana. Tällöin kissan elimistö alkaa muuttaa proteiini- ja rasvavarastojaan energiaksi, mikä puolestaan johtaa kissan laihtumiseen ja voi aiheuttaa lihasheikkoutta.
Diabeteksen diagnoosi tehdään eläinlääkärin kliinisen tutkimuksen sekä veri- ja virtsanäytteen perusteella.
Hoitamaton diabetes aiheuttaa aina vain pahenevia oireita ja voi aiheuttaa kissalle joko alhaisesta verensokerista johtuvia oireita tai ns. ketoasidoosin, joka voi johtaa elimistön toiminnan muutoksiin ja pahimmillaan kissan menehtymiseen.
Kissan diabeteksen hoito
On tärkeää selvittää ensin diabeteksen aiheuttaja, jotta myös se voidaan hoitaa. Mikäli diabeteksen taustasyynä on kissan ylipaino ja liikunnan puute, tilanne voi korjaantua ylipainon vähentämisellä, oikealla ruokinnalla ja lääkityksellä. Tällöin diabetes ei välttämättä ole lopullinen, vaan kissa voi parantua siitä.
Insuliinipistokset
Jotta kissan verensokeri pysyisi tasaisena, tulee omistajan antaa kissalle insuliinipistos 1-2 kertaa päivässä. Insuliinipistos tulisi antaa aina samaan kellonaikaan ja mieluiten kissan ruokinnan yhteydessä. Huolellisella ja säännöllisellä hoidolla kissan verensokerijärjestelmä pyritään saamaan niin hyvään kuntoon, että pistokset voitaisiin lopettaa.
Osa kissoista pärjää insuliinipistosten sijaan suun kautta annettavilla diabeteslääkkeillä. Tabletteja voidaan käyttää hoitomuotona kuitenkin vain, jos kissan haima pystyy tuottamaan vielä jonkin verran insuliinia.
Pistosten tai lääkkeen antamisen lisäksi kissan verensokeritasoa tulee mitata kissoille tarkoitetulla verensokerimittarilla, eli kissasta tulee ottaa verinäytteitä säännöllisin väliajoin. Näin saadaan tarkkaa tietoa insuliinilääkityksen tehosta ja mahdollisesta verensokerin heittelystä.
Diabeetikkokissan ravinto
Tärkeä osa diabeteksen hoitoa on, että kissa syö oikeanlaista ruokaa. Nykyään diabeetikkokissoille myydään verensokerin säätelyssä auttavaa erikoisruokaa, joka sisältää paljon proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Ylipainoinen kissa tulee aina laihduttaa normaalipainoisiksi. Laihtumisen myötä on mahdollista, että kissa tervehtyy niin, ettei insuliinipistoksia enää tarvita.