Talven paukkupakkaset eivät ole haaste vain ihmisille, vaan myös koirien hyvinvointi on koetuksella kylminä kuukausina. Sisäkoirina elävät lemmikit – eritoten lyhytkarvaiset koirat – tarvitsevat omistajaltaan erityistä huomiota talvipukeutumisen suhteen.
Koiran pukeminen takkiin ei ole turhaa hienostelua, vaan monelle rodulle ja yksilölle välttämätöntä terveyden kannalta. Erityisen herkkiä kylmälle ovat lyhytkarvaiset, pienikokoiset ja iäkkäät koirat sekä pikkupennut. Lyhyet ulkoilut ja lämpimät talviasusteet auttavat ehkäisemään paleltumia kaikenlaisilla koirilla.
Nykykoira viettää suuren osan vuorokaudesta sisätiloissa, eikä se ehdi sopeutua pakkasiin vain muutamien tuntien päivittäisen ulkoilun aikana. Valtaosa koirista ulkoilee lisäksi kytkettynä, jolloin niiden mahdollisuudet tuottaa kehoonsa lämpöä liikkeen avulla ovat varsin rajalliset.
Lyhytkarvaiset ja pienet koirat tarvitsevat takin yleensä heti, kun lämpötila painuu pakkasen puolelle. Isommille ja pohjavillan omaaville sisäkoirille takki on hyvä pukea viimeistään -10°C lämpötilassa. Pennut, vanhukset ja sairaat yksilöt kaipaavat apua kehon lämmönsäätelyyn usein jo plussakeleillä, kun mittari alkaa painua lähemmäs nollaa.
Palelun merkkejä ovat mm. tassujen nostelu, tärinä ja suojaan hakeutuminen. Koira saattaa myös kieltäytyä kokonaan liikkumasta. Vaikka koira ei näyttäisi mitään palelun merkkejä, voi kylmä sää aiheuttaa harmia eläimen lihaksistolle ja kehon ääriosille, joissa verenkierto on heikompaa kuin muualla.
”Mikäli sää on tuulinen ja kostea, kannattaa pakkasrajat unohtaa ja pukea koiralle takki. Märkänä turkki menettää lämmöneristyskykynsä ja jäähdyttää eläimen ihoa, mikä aiheuttaa nopeasti palelua”, Elomaa toteaa.
Paukkupakkasilla monille koirille on tarpeen pukea myös tossut. Kylmän sään lisäksi koiran tassuja voivat kiusata tiesuola ja terävä hiekoitussepeli. Jos koira nostelee tassujaan, se voi olla merkki kylmästä, mutta myös siitä, että suola tai sepeli ärsyttää anturoita ja varvasvälejä. Tossut suojaavat tassuja sekä kylmyydeltä että mekaaniselta rasitukselta ja estävät lumipaakkujen kertymistä varvasväleihin, erityisesti pitkäkarvaisilla roduilla.
Vaikka moni naureskelee koiran tossuille, on totuus se, ettei sisäkoiralla ole samoja edellytyksiä sopeutua kylmään ilmaan kuin vaikkapa villillä lajitoverillaan sudella. Suden tassujen lämmönvaihtojärjestelmä on erilainen kuin sisätiloissa aikaansa viettävän lemmikkikoiran.
Paleltumat ovat melko harvinaisia koirilla, mutta eivät tavattomia. Agria Eläinvakuutuksen vahinkotilastojen mukaan suurin osa koirien paleltumista kohdistuu korvalehtiin, häntään ja raajoihin – eli alueisiin, joissa verenkierto on heikompi ja karvapeite ohut.
Paleltuma voi näkyä ihon kalpenemisena, punoituksena, turvotuksena tai joskus jopa rakkuloina. Paleltunut alue on usein myös kipeä, ja koira saattaa nuolla tai järsiä sitä helpottaakseen oloaan. Jos epäilet paleltumaa, ota yhteyttä eläinlääkäriin.
