
Kevään mouruamiset ja kissojen kiima-aika
Kevään tullen nuori kissa saattaa alkaa käyttäytyä tavallisesta poikkeavalla tavalla ja olla hyvin levoton. Erikoisen käytöksen taustalla on mitä todennäköisimmin naaraskissojen kiima-aika.

Kevään tullen nuori kissa saattaa alkaa käyttäytyä tavallisesta poikkeavalla tavalla ja olla hyvin levoton. Erikoisen käytöksen taustalla on mitä todennäköisimmin naaraskissojen kiima-aika.
Naaraskissa tulee sukukypsäksi tavallisesti noin 4–12 kuukauden iässä. Kiima-aika kestää parista päivästä jopa pariin viikkoon ja kiimakierto on lähes ympärivuotista. Keskitalvella kiimoja ei välttämättä tule, mutta valon määrän lisääntyminen vahvistaa kissojen sukupuoliviettiä. Helmi–huhtikuu onkin usein kissojen kiiman huippuaikaa.
Naaraskissa kulkee usein häntä sivussa, kierii lattialla ja naukuu tai mouruaa kovaan ääneen houkutellakseen uroskissoja luokseen. Kiima-ajat voivat stressata kissaa ja tämän seurauksena se voi laihtua ja irrottaa tavallista enemmän karvaa. Kiiman aikana kissan ruokahalu on usein huono ja se voi alkaa merkkailla sisällä. Naaras saattaa myös yrittää päästä ulos kollien luo, jonka vuoksi kissanomistajan tulee olla tarkkana avatessaan ulko-ovea ja ikkunoita.
Kiimassa olevan naaraskissan tuoksu ja sen naukuminen voivat vaikuttaa myös lähialueen uroskissoihin. Leikkaamaton uros voi muuttua levottomaksi, kieltäytyä syömästä ja naukua tai mouruta naaraiden perään äänekkäästi. Myös uroskissa saattaa yrittää karata kutsuvien naaraiden luokse.
Uroskissa voi myös stressaantua ja turhautua. Stressin merkkejä ovat muun muassa karvanlähtö, laihtuminen, aggressiivinen käytös ja pakonomainen edestakaisin kulkeminen sisällä, usein yhdellä tietyllä alueella.
Pysyvin ratkaisu kissan kiiman estoon ja mouruamisen kitkemiseen on kissan sterilisaatio- tai kastraatioleikkaus, joka on suositeltava toimenpide jokaiselle lemmikkikissalle. Sterilisaatio ja kastraatio ovat rutiinitoimenpiteitä, joista potilas toipuu yleensä nopeasti.
Leikkaus suositellaan tehtäväksi ennen kissan tuloa sukukypsäksi. Naaraskissan sukukypsyys voi alkaa jo 5 kuukauden ikäisenä ja uroskissan hieman myöhemmin, noin 8 kuukauden ikäisenä. Ennen sukukypsyyttä tehdyillä leikkauksilla pystytään pienentämään naaraskissan maitorauhaskasvainriskiä ja ehkäisemään uroskissan ei-toivottua käyttäytymistä, kuten merkkailua ja karkailua.
Yleensä leikkaus rauhoittaa kissaa ja parantaa sen elämänlaatua merkittävästi. Kissan steriloinnin tai kastroinnin jälkeen naaraille ei tule enää kiima-aikoja ja urokset eivät reagoi naaraiden kiima-aikoihin. Leikatulle kissalle ei myöskään voi tulla vahinkopentueita.
Leikkaamattomat ja vapaana ulkoilevat kissat lisääntyvät nopeasti. Kun sukukypsän naaraskissan kiima toistuu jopa 2–3 viikon välein, se voi saada vuodessa jopa kolme pentuetta. Koko elämänsä aikana leikkaamaton kissa voi saada yhteensä jopa yli sata pentua.
Kun kissa sitten synnyttää pentunsa itse valitsemaansa paikkaan, jäävät pennut useimmiten kodittomiksi ja villiintyvät luonnossa. Näistä kissoista muodostuu hallitsemattomia kissapopulaatioita, joissa kissat kärsivät monista sairauksista ja sisäsiittoisuuden mukanaan tuomista ongelmista. Lisäksi ne tuhoavat ympäröivää linnustoa saalistamalla lintujen pesintäaikaan.
Yksin ulkona liikkuvalla kissalla on luonnollisesti myös suuri tapaturmariski. Agria Eläinvakuutus suositteleekin, että kaikkia kissoja ulkoilutettaisiin aina valvotusti; kytkettynä tai tarkoitukseen sopivassa aitauksessa.
Lähes ainoa haittapuoli kissan leikkauttamisessa on se, että kissa saattaa lihoa herkemmin. Tämä johtuu hormonitoiminnan muutoksen aiheuttamasta aineenvaihdunnan hidastumisesta. Ylipaino altistaa kissaa muun muassa sokeritaudille, virtsatiesairauksille ja nivelrikolle.
Kissanomistajan on siis hyvä huolehtia, että kissa syö sopivan kokoisia ruoka-annoksia ja saa tarpeeksi liikuntaa, eli leikkiä ja virikkeitä päivittäin. Kastraation tai sterilisaation seurauksena kissan energiantarve vähenee noin 30 prosenttia, joten kevyemmän ruokavalion aloittaminen heti kastraation tai sterilisaation jälkeen on suositeltavaa.
Agria-sovelluksen kautta voit varata ajan sertifioidulle kissojen käyttäytymisneuvojalle. Lue lisää >>
Huomaa, että jos kissan käyttäytymiseen vaikuttaa jokin taustalla oleva sairaus, ei käyttäytymisenuvonta riitä ratkaisemaan ongelmaa. Joissakin tapauksissa myös fyysinen eläinlääkärin tarkastus on tarpeen. Näissä tapauksissa voimme auttaa suosittelemalla sopivaa klinikkaa.