Koiranomistaja kantaa vastuun koirastaan sen koko elämän ajan: pentuaikana, sairauden tai vahingon sattuessa, koiran vanhetessa ja kun on aika sanoa hyvästit. Koiran tulee saada elää arvokas elämä ja siihen kuuluu myös elämän päättäminen arvokkaalla tavalla.

Milloin on aika hyvästellä koira viimeisen kerran?

Päätös koiran elämän päättämisestä on monelle vaikea paikka. Silloin päätöstä on helppo siirtää aina vain huomiseen. Aina kyse ei kuitenkaan ole itsekkyydestä tai tahallisesta piittaamattomuudesta. Esimerkiksi ikääntyvän lemmikin pikkuhiljaa etenevää hiipumista voi olla vaikea huomata. Eläin ei välttämättä näytä esimerkiksi kipuaan kovin selvästi.

Pelkkä vanhuus ei ole eutanasian peruste eikä koiran korkea ikä itsessään ole sairaus. Iän myötä monien sairauksien ja vaivojen riski kuitenkin lisääntyy. Kehittynyt eläinlääketiede mahdollistaa monenlaisia hoitoja ja eläintä voidaan periaatteessa hoitaa yhtä pitkälle kuin ihmistäkin.

On kuitenkin hyvä muistaa, että koira elää hetkessä. Se ei pysty ymmärtämään, että hoitoihin liittyvän kärsimyksen jälkeen saattaa helpottaa. Koira voi kokea jo pelkän lääkkeiden antamisen stressaavana ja hoidot saattavat olla kivuliaita. Toivo sairauden voittamisesta ja paremman huomisen mahdollisuudesta antavat omistajalle voimaa kestää hoidot. Eläimellä asia on toisin.

Eläimen parhaaksi

Eläinlääkärin kanssa kannattaa puntaroida tarkasti, millainen on oman lemmikin hoidon ennuste sekä sitä, millaiset ja kuinka vaativat hoidot ovat realistisia niin lemmikin kuin omistajankin näkökulmasta. Esimerkiksi koiran syöpähoitoihin tai erilaisiin leikkauksiin seurantakäynteineen ja kuntoutuksineen kuluu helposti tuhansia euroja. Moni koiran omistaja onkin vaikeassa tilanteessa: vaikka hoitoja sairauteen löytyisi, niin niihin ei välttämättä ole varaa.

Eläin ei koskaan saisi kärsiä rahanpuutteen takia. Tämän vuoksi ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on tärkeää. Esimerkiksi koiran hampaat kannattaisi hoitaa mieluummin ajoissa, ennen kuin ongelmia syntyy. Mitä huonompaan kuntoon hampaat päästetään sitä kalliimpi loppulasku – eikä tilanne ole eläimenkään edun mukainen. Jos asianmukaista hoitoa ei talouden tai muun syyn takia pysty sairaalle lemmikilleen järjestämään, niin on hyvä miettiä vakavasti, olisiko eläimestä luopuminen paras vaihtoehto.

Kun lajityypillinen elämä käy mahdottomaksi, on aika luopua

Lemmikit koetaan perheenjäseninä ja niiden tarpeet kuvitellaan helposti ihmisen kanssa samanlaisiksi. Halu nähdä asiat parhain päin on suuri, vaikka eläin olisi kuinka sairas. Sairastuneen eläimen hoitaminen ja kuntouttaminen ei ole aina edes mahdollista. Kun eläin ei pysty toteuttamaan fysiologisia tarpeitaan ja lajityypillistä käyttäytymistään, on aika katsoa totuutta silmiin.

Vaikka omistaja rakastaisi vaikeasti sairastunutta koiraansa äärettömästi ja koira näyttäisi muuten reippaalta ja iloiselta, on riippuvaisuus ihmisen avusta aina ongelmallista. Entä kun koira jää yksin? Jos se ei pääse omin voimin juomaan, makuulle, tarpeilleen tai liikkumaan, on eläimen edun mukaista päätyä eutanasiaan. Vaikka omistaja olisi kuinka sitoutunut koiransa hoitamiseen, hän ei voi olla eläimen vieressä joka hetki. Silloin pitää omasta tuskasta huolimatta tunnustaa tosiasiat.

Lemmikin voi saattaa viimeiselle matkalleen myös kotona

Vaikka eutanasia klinikalla näyttää olevan yleisempi tapa päättää yhteinen matka, on myös kotona tapahtuva eutanasia mahdollinen. Lemmikki saa olla rauhassa tutussa ympäristössä, rakkaiden ihmisten ympäröimänä, eikä sillä ole kuljetuksen aiheuttamaa stressiä eivätkä vieraat äänet tai hajut pelota sitä.

Ylivoimaisesti yleisin syy kotieutanasialle on se, että omistaja haluaa tarjota lemmikilleen kauniin ja rauhallisen lähdön ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Myös lemmikin sairaus voi aiheuttaa tarpeen kotieutanasialle, mikäli esimerkiksi ison koiran jalat ovat pettäneet eikä sitä saada kuljetettua eläinlääkäriasemalle.

Entä sitten, kun hyvästit on sanottu?

Kun oma eläinystävä kuolee, surun lisäksi iskee neuvottomuus: mitä kuolleelle eläimelle tehdään?

Eutanasian jälkeen valtaosa lemmikeistä menee tuhkattavaksi joko eläinlääkäriaseman kautta tai omistajan itsensä toimittamana. Yksilötuhkauksessa lemmikin tuhka säilötään uurnaan, joka toimitetaan omistajalle. Yhteistuhkauksessa lemmikin tuhkat sirotellaan tuhkaamon alueelle tarkoitukseen varatulle paikalle. Moni haluaa rakkaan lemmikkinsä tuhkat uurnassa takaisin kotiin. Toiset sirottelevat tuhkat esimerkiksi tutun, yhteisen lenkkipolun varrelle.

Jos haluaa haudata lemmikin taajama-alueelle ilman tuhkaamista, on syytä kysyä paikalliselta eläinlääkäriltä, missä se on luvallista. Kunnalliset jätehuoltomääräykset saattavat kieltää hautaamisen. Ympäristönsuojelumääräykset rajoittavat hautaamista vesistöjen, kaivojen, rantojen, virtaavan veden, pohjavesien ja vedenottamon lähelle. Maaseudulla lemmikki on haudattava yli puolen metrin syvyyteen, etteivät muut eläimet pääse siihen käsiksi. Eläintä ei pidä haudata muovisessa tai muuten maatumattomassa pakkauksessa eikä maaseudullakaan vesistöjen tai kaivojen lähelle.

Sureminen on tärkeää

Ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, kuinka suuren ja terveyteenkin vaikuttavan surun lemmikin kuolema voi aiheuttaa. Lemmikin kuolema voi herättää voimakkaita tuntemuksia omistajassa. Jopa niin voimakkaita, että ne yllättävät ihmisen itsensäkin kokonaan. Tunteita saatetaan myös häpeillä ja selitellä muille ihmisille.

Surun kokeminen on yksilöllistä ja yhteiskunnassamme lemmikin kuoleman aiheuttamaa surua ei yleensä huomioida tai sitä jopa vähätellään. Lemmikin kuolema voi kuitenkin järkyttää suurestikin omistajan elämää. Lemmikin pelkkä läsnäolo vähentää yksinäisyyttä ja helpottaa ahdistuneisuutta. Kun menetämme lemmikin, menetämme samalla tärkeän tuen ja lohdun tuojan.

Lemmikeistä tulee usein myös erottamaton osa identiteettiämme, joten niiden menetys rikkoo käsitystämme siitä, mitä olemme. Naapurustossa koiranomistajat tunnetaan useammin heidän lemmikkiensä nimillä kuin omilla nimillään. Koirilla on omia Instagram-tilejä, joilla voi olla tuhansia seuraajia. Myös rutiinit ja velvollisuudet ovat osa lemmikkiperheen arkea. Rutiinit, kuten koiran kanssa ulkoilu tuovat elämään merkitystä ja sisältöä. Koiran menettäminen rikkoo rutiineja ja surun lisäksi olo voi olla tyhjä ja eksynyt, kun osa päivittäisistä rutiineista katoaa.

Surun vaiheet:

  • Shokki – kestää muutamasta minuutista muutamiin päiviin.
  • Syyllisyys – saatat kokea, että olisit voinut olla kiltimpi tai toivot, että olisit viettänyt enemmän aikaa lemmikkisi kanssa. Kaikki lemmikinomistajat käyvät tämän vaiheen läpi, vaikka lemmikki olisi ollut todella rakastettu ja saanut elää hyvän elämän.
  • Hyväksyntä – hyväksyminen vaatii usein aikaa, mutta lopulta hyväksyt tapahtuneen. Menetyksestä ja tuntemistasi tunteista tulee osa sinua ja näet sen elämänkokemuksena. Hyväksyntä kestää usein noin 6 kuukautta.

Surun ja menetyksen käsittelyn jälkeen voit haluta hankkia toisen lemmikin. Muista kuitenkin, että uusi lemmikki ei voi korvata menetettyä ystävääsi. Kaikki lemmikit ovat yksilöitä ja niillä on omat, erikoiset luonteenpiirteensä, jotka tekevät niistä niin ainutlaatuisia.