Kissan madotus

Kuva: Karianne Widsell

Kissan madotuksen tarve riippuu kissan elämäntyylistä ja kissan ruokavaliosta. Jos olet epävarma madotuksen tarpeellisuudesta, voi eläinlääkäri selvittää madotuksen tarpeen kissalta otetusta ulostenäytteestä. 

Kissojen matotartunnoista yleisimpiä ovat suolinkais-, kissaheisimato sekä lapamatotartunnat. Vapaana ulkoileva kissa, joka metsästää hiiriä tai muita jyrsijöitä, saa lähes varmasti sisäloisia. Valmisruokaa syövällä sisäkissalla loistartunnan riski on sen sijaan huomattavasti pienempi. Lapamatotartunnan kissa voi saada, mikäli se syö raakaa tai huonosti kypsennettyä järvikalaa tai perkuujätettä (erityisesti made, hauki, ahven ja kiiski).   

Tabletti, oraalipasta, ruisku, spot-on

Apteekista löytyy sekä reseptillisiä että reseptittömiä matolääkkeitä kissallesi. Punnitse kissasi aina ennen kuin annat matolääkettä, sillä lääkkeen annostelu tapahtuu painon mukaan. Osa lääkkeistä annetaan vain kerran, toiset taas kuurina. Jos suun kautta lääkintä tuottaa vaikeuksia, voi iholle annosteltava paikallisvaleliuos (spot-on-valmiste) olla sopivampi vaihtoehto.

Vapaana ulkoileva kissa

Ulkokissa, joka syö jyrsijöitä, kannattaa madottaa 4-6 kertaa vuodessa tai aina jos epäilet kissalla olevan matoja. Matolääkkeen tulee tehota suolinkaisiin (Toxocara cati) sekä kissaheisimatoon (Taenia taeniaformis). Mikäli kissa syö raakaa järvikalaa tai perkuujätteitä, tulee huomioida myös lapamatotartunnan mahdollisuus (Diphyllobothrium latum).

Sisäkissa

Valmisruokaa syövillä sisäkissoilla sisäloisten riski on huomattavasti pienempi kuin ulkokissoilla. Jos kissa ylipäätään tulee madottaa, riittää kissalle yleensä suolinkaisiin tehoava matolääke, sillä heisimadot tarttuvat useimmiten vain saaliseläinten kautta. Jos epäilet, että kissallasi on matoja, kannattaa toimittaa kissan ulostenäyte eläinlääkärille tutkittavaksi.

Pennut ja imettävä kissaemo

Naaraskissa tulee madottaa ennen astutusta, tiineyden aikana sekä synnytyksen jälkeen. Pennut madotetaan 3, 6 ja 9 viikon iässä sekä tämän jälkeen 2-3 kk:n välein Voit kysyä neuvoa juuri sinun kissallesi sopivasta madotusaikataulusta omalta eläinlääkäriltäsi.

Ulostenäyte

Jos olet epävarma kissasi madotustarpeesta, voi eläinlääkäri tutkia kissasi ulostenäytteen. Kissa kannattaa madottaa vain elimistössä olevaa matoa vastaan, jotta mahdolliset muut loiset eivät muutu immuuneiksi lääkitykselle.

Matojen merkkejä

Kissa saattaa oksentaa pitkiä sukkulamatoja; heisimadon jaokkeita taas saattaa näkyä kissan peräaukossa tai ulosteen seassa. Matoja ei kuitenkaan aina tunnista paljain silmin. Matojen aiheuttamia

 oireita ovat muun muassa ripuli, laihtuminen, turkin kiillottomuus, oksentelu ja yskiminen.

Myyräekinokokki (Echinococcus multilocularis)

Myyräekinokokkia ei ole vielä todettu Suomessa, mutta loista esiintyy yleisesti mm. Virossa ja Keski-Euroopassa ja sitä on tavattu myös Ruotsissa. Myyräekinokokki on yleisimmin koiraeläinten (kettu, supikoira, koira) ohutsuolessa elävä pieni heisimato, mutta se voi tarttua myös kissaan. Ihminen voi tyypillisesti saada tartunnan syö  mällä loista kantavan eläimen ulosteen saastuttamia marjoja tai sieniä.

Myyräekinokokki aiheuttaa ihmisellä rakkuloiden kehittymistä erityisesti maksaan, mutta myös muihin elimiin. Loisrakkulan repeäminen voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.

Matkustaessasi kissasi kanssa esimerkiksi Ruotsiin, tulee kissa madottaa siellä 1-5 vuorokautta ennen kotimatkaa Suomeen. Lue lisää kissan kanssa matkustamisesta ja siihen liittyvistä vaatimuksista Eviran sivuilta.

Tykkää? 1 lukijasta 1 tykkäsi tästä, arvosana , 5 tähteä